|
![]()
![]()
![]()
Siihen paikkaan, jossa nykyään sijaitsee Kaali-järvi, syöksyi rautameteoriitti noin 500 eKr. Antiikin kreikkalainen tiedemies ja maailmanmatkaaja Pytheas Massilialainen kävi ilmeisesti paikalla, ja hän kertoo "aestien näyttäneen hänelle auringon hautaa, tai paikkaa jossa aurinko vaipui uneen (Helios koimatai)". Pytheas kävi paikalla 300-luvulla eKr., ja hänen matkakertomuksestaan on säilynyt osia sitaatteina muiden antiikin kirjailijoiden teoksissa. Kokonainen Pytheaan teos ilmeisesti tuhoutui kun uskonnolliset huligaanit (kristityt) polttivat Alexandrian kirjaston. Kosmisella katastrofilla on ollut suuri merkitys Itämeren alueen silloisten kansojen myytteihin. Mm. Kalevalan säkeiden "tulisessa järvessä tulinen saari, tulisessa saaressa tulinen kokko.." arvellaan liittyvän Kaalin meteoriittiin. Samoin germaanien jumalhämärä, götterdämmerung, sopii hyvin kuvaamaan katastrofin jälkeisiä sääilmiöitä ja pölypilviä.
Kaalin kraaterista tuli ilmeisesti pian pyhä paikka ja se ympäröitiin kivimuurilla. Muurinpäällä on ollut hirsivarustus, johon kuului viisi korkeaa tornia. Varustus suojeli pajoja ja sulattoa, jossa meteoriitin sirpaleista valmistettiin takorautaa vientituotteeksi. Materiaali kerättiin pääasiassa kraaterin ulkopuolelta maaperästä, johon suurinosa meteoriittiraudasta oli päätynyt pieninä pisaroina ytimen hyörystyttyä maahansyöksyä seuranneessa räjähdyksessä. Bulkkiraudan lisäksi saarenmaalaiset ja virolaiset valmistivat mm. korkeatasoisia miekkoja ja keihäitä damaskointitekniikalla, jossa sama metallikappale "kaulitaan ja käännetään" erittäin monta kertaa sen ominaisuuksien parantamiseksi. Damaskoidut esineet tunnistetaan niiden pintaan muodostuneesta kauniista kuviosta, jolla se myös pyrittiin tekemään arvokkaammaksi. Damaskointia harrastettiin myös Suomessa ja Ruotsissa. Itämeren alueen rautakautisista damaskoiduista aseista on olemassa eräs neuvostoaikana kirjoitettu perinpohjainen tutkimus.
Uhripaikkanakin käytetyn järven pohjaa tutkitaan par´aikaa tanskalais-virolaisen tiedemiesryhmän toimesta, ja tutkijat ovat varautuneet ottamaan talteen järven hapettomassa pohjaliejussa mahdollisesti säilyneitä suurikokoisia kudosnäytteitä, mitä ne sitten lienevätkään.
Copyright © 1998
![]()
![]()
![]()
FastCounter by LinkExchange